Vuoden Luontokuva 2013

Jukka-Pekka Tikkanen: Elävältä nielty

Vuoden Luontokuva -kilpailun Kasvit-sarjan voittaja

Kuva: Juan Carlos Claros Cruz

Kuvia Foorumilta: Ahma

Kuva: Ville Heikkinen

Foorumin Kuukauden kuva 9/2013: Maisema Pallasjärveltä

Kuva: Tommi Kuisma
Apr 03 2014

Teksti ja kuvat: Jukka Palm

Suosittu Pohtiolammen Sääksikeskus Kangasalla uudistuu. Yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa alueelle laaditaan lintukosteikko. Rakennustyöt ovat jo käynnistyneet ja valmista pitäisi olla toukokuun puolivälissä. Sääksialtaiden länsipuolella tien varressa sijaitsevien käytöstä poistettujen kala-altaiden välikannakset on suurimmaksi osaksi poistettu.

”Vain saarekkeita on jätetty. Veden korkeus tulee olemaan korkeintaan metrin ja matalia kohtia hyvin runsaasti. Siihen ei panna kalaa ollenkaan, koska kalat syövät samaa pohjasedimentissä olevaa ravintoa kuin vesilinnutkin. Toivomme, että sorsalinnut ja kahlaajat pysähtyisivät kosteikolle, jotta saadaan vähän lisäväriä kohteelle”, kertoo Sääksisäätiön toiminnanjohtaja Juhani Koivu.
 
”Kosteikon reunaan tulee samanlainen yleisötorni kuin on sääksialtaalla.  Se on 11 metriä pitkä ja lattia on kolmen metrin korkeudella maasta. Etuseinä on tummennettua lasia, josta linnut eivät näe läpi.”

Luontokuvaajatkin huomioidaan projektissa ja yleisötorniin tulee kuvausaukkoja. Suunnitteilla on myös piilokojuja, siirrettäviä tai kiinteitä, joista vesilintuja voisi kuvata lähietäisyydeltä syysmuuton aikaan.

”Todennäköisesti tietyt sorsalinnut ja kahlaajat alkavat myös pesimään paikalla ja pesimäaikaan ei voi kuvata läheltä koska tulisi liian suuret häiriöt. Kun nähdään mitä lajistoa rupeaa käymään, pitää katsella mitkä olisivat parhaita paikkoja kopeille muuton kuvausta ajatellen”, sanoo Koivu.

Alakojut
Sääksilammikot ja niihin liittyvät alakojut. Etualalla kaksi pääkojua, joista syöksyjä pääsee kuvaamaan lähietäisyydeltä ja läheltä veden pintaa. Lammikon vasemmassa kulmassa kannaksella pusikon vieressä on maahan upotettu pyöreä yhden kuvaajan mentävä koju, josta pääsee tähtäämään iskevää sääkseä aivan vesirajasta. Äärimmäisenä vasemmalla näkyvä vaalea koju sekä isojen koivujen oikealla puolella oleva koju on sijoitettu niin, että niistä on oiva kuvata kalan kanssa nousevaa sääkseä. Oikealla ojanreunuspusikkoon on hakattu aukko, joka ohjaa linnut lentämään kojun editse. Nämä kaikki kojut ovat kerralla saman vuokraajan käytettävissä (mukana korkeintaan kolme kuvaajakollegaa). Kuva otettu kuvaustornista, joka niin ikään kuuluu alakojujen vuokraajan käyttöön.

 

Uusi ajanvarausjärjestelmä
Viime kesänä sisään ajettu ajanvarausjärjestelmä Sääksikeskuksen kotisivuilla on osoittautunut toimivaksi. Varausjärjestelmän kautta näkee vapaat vuorokaudet alakojuissa ja ylätornissa ja varauksen tehtyään kuvaaja saa varmistuksen sähköpostiinsa. Myös majoitus varataan omatoimisesti, ellei halua yöpyä kojuissa. Haasteena kuvaajille on, että tulijoita on paljon enemmän kuin voidaan ottaa vastaan.

”Kun peli avataan, niin siellä on 1500-2000 varaajaa ja vain nopein saa tietyn vuorokauden. Sivut ovat joskus hetkellisesti jopa kaatuneet varausrytäkässä. Hyvä puoli on se, että kun olet varannut heinäkuun seitsemännen päivän ja vaimosi kertookin Juhannuksen kieppeillä, että silloin on serkun häät, voit itse peruuttaa kojuvuoron netissä, jos serkun häiden siirtäminen ei onnistu. Silloin herra Nieminen Tampereelta huomaa, että nyt on tarjolla vapaa kojupäivä ja varaa sen heti itselleen. Yleensä peruutusajat menevät vuorokauden sisällä”, kertoo Koivu.

Pasi
Pasi Leinonen odottaa sääkseä saapuvaksi kamera valmiina hernepussin päällä.

Jalusta
Oma jalustapää ruuvataan kuvausaukon kiinteään jalustaan.

Yleisötorniin ilman ajanvarausta

Yleisotorni
Yleisötorniin mahtuu katselemaan 25 henkeä kerralla. Sen alaosassa on viisi vuokrattavaa kuvauspaikkaa. Yleisötornin vieressä kohoaa korkeampi ylätorni, jonka neljä kuvauspaikkaa on kerralla saman vuokraajan käytössä.

”Yleisötornin kuvauspaikkoja on myyty 10 euron päivätaksalla. Sinne ei oteta ennakkotilauksia, vaan ne vuokrataan kahvilan kautta. Joskus viikonloppuisin saattavat kaikkikin paikat olla varattuja, mutta arkena on yleensä vapaita paikkoja”, vinkkaa Koivu.

Yleisötornin kuvauspaikat sopivat hyvin niille, jotka poikkeavat paikalle muutamaksi tunniksi tai hetken mielijohteesta. Päiväseltään piipahtava kuvaaja parantaa mahdollisuuksiaan seuraamalla säätä.

”Vähän huono keli on yleisesti ottaen paras keli lintujen suhteen. Etelävoittoiset ja navakat tuulet, pilvinen päivä ja pikkuinen sateen tihutus. Kauimmaiset linnut tulevat 43 kilometrin päästä. Kun mamma ajaa laiskan sääksikoiraan pesältä kalaan, että nyt pappa haet kalan lapsille, niin siinä kolmen kilometrin päässä on Kukkia-järven selkä. Jos koiras näkee siellä aallonharjalla lahnanlisun tai särjen, niin siihenhän se iskee että paukahtaa, vie sen kotiin eikä ole kiinnostunut Pohtiolammesta vartin vertaa. Mutta seuraavana päivänä, kun se toteaa että tänään on ihan turha Kukkia-järveltä kalaa edes katsoa, se lentää viivasuorana kymmenen järven yli suoraan Pohtiolammelle. Jos kala on luonnonvesillä jostain syystä tavallista syvemmällä ja tuuli ja sade vielä rikkoo veden pintaa estäen näkyvyyden, oivaltaa sääksi kyllä suunnistaa varmalle apajalle”, kertoo Koivu.

Sääksikeskus

Sääksisäätiö Facebookissa

Seuraa satelliittisääksien muuttoa

Luontokuvassa 2/2014 kerrotaan lisää sääksien kuvaamisesta Pohtiolammella.

Vuoden Luontokuva

Vuoden Luontokuva 2017 -kilpailun tulokset julkistetaan Finladia-talolla, VLK-Gaalassa 21.10.2017

 

LK 3 2017 kansi l 2 cm
  

Luontokuva-lehti 3/2017
nyt Lehtipisteissä!

 

Haluatko liittyä jäseneksi ?

Täytä jäsenhakemus!