SLV ry:n vastine kansanedustaja Mikko Polvisen kirjalliseen kysymykseen eduskunnan puhemiehelle

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on lähettänyt 17.10.2023 ministeri Sari Essayahille vastineen kansanedustaja Mikko Polvisen (ps) kirjalliseen kysymykseen KK 111/2023 vp eduskunnan puhemiehelle, koskien eläinperäisten haaskojen käyttöä suurpetojen houkuttelemiseksi. Yhdistys toivoo tässä vastineessa, että Maa- ja metsätalousministeriö tekee pitkällä tähtäimellä päätöksiä, jotka edesauttavat Suomen luonnon ennallistamista, luontokadon ehkäisemistä sekä suurpetokannan riittävää suojelua petovihan lietsonnan sijaan.

Vastineen tähän Polvisen kysymykseen ovat lähettänee aikaisemmin jo Visit Finland ja Wild Taiga.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on huolissaan perusteettomasta pelon lietsonnasta ja jännitteitä lisäävästä vastakkainasettelusta. Mikko Polvisen (ps) kysymyksen tarkoituksena on ajaa vain yhden ryhmän etua huomioimatta muita. Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on erittäin huolissaan tämän kaltaisesta vaikuttamisesta päättäjiimme, sillä keskustelun tulisi perustua tutkittuun tietoon sekä faktoihin. Suomen luonnon monimuotoisuus ja elinvoimaisuus ovat koko väestön hyvinvoinnille tärkeitä tekijöitä, sekä olennainen osa monia ei-tappavia luontomatkailuelinkeinoja sekä harrastuksia.

Muiden luonnonsuojelujärjestöjen tavoin Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry toivoo, että päätöksenteko ja maamme luontoa koskeva keskustelu perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon sekä luonnon monimuotoisuutta suojelevaan ja ilmastonmuutosta vastaan luotuun EU-lainsäädäntöön.

Haaskaruokinta on Ruokaviraston tarkoin säätelemää, ilmoituksenvaraista toimintaa. Haaskaruokinnasta haaskarekisteriin raportoidusta määrästä vain pieni osa ilmoittaa käyttötarkoitukseksi kuvaustoiminnan. Haaskaruokinta on käytössä erityisesti metsästyksessä ympäri maata, myös tiheään asuttujen alueiden lähistöllä. Sen sijaan luontokuvaustarkoituksessa haaskaruokintaa harjoitetaan pääasiassa kaukana asutuksesta, mm. itäisen Suomen raja-alueella. Suurpetojen katselu- ja valokuvaustoiminta luo työpaikkoja syrjäseuduille, tuo vuosittain tuhansia matkailijoita Suomeen sekä lisää tietoisuutta ja ymmärrystä suurpedoista ja niiden suojelusta.

On totta, että ruokinnalla on jonkin verran vaikutusta karhujen alueelliseen liikkumiseen, mutta ylisuurta suurpetokantaa Suomessa ei Luonnonvarakeskuksen tarjoaman datan mukaan ole. Itse asiassa Luken mukaan karhukanta on edelleen pienentynyt vuodesta 2020, ja karhujen määrä pieneni selvimmin juuri itäisessä Suomessa.

Susien käyttäytymisestä ja niiden biologiasta tiedetään, että sudet säätelevät tehokkaasti oman populaationsa tiheyttä. Samalle reviirille ei mahdu kahta laumaa, joten keskittymiä ei pääse helposti syntymään. Eniten susia löytyy tällä hetkellä Lounais-Suomesta, eikä suinkaan itäisestä Suomesta, luontokuvausruokintojen läheisyydestä. Luken arvion mukaan poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen mahtuisi n. 1000 – 1500 sutta, nyt määrä on n. 300.

Suomen Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaron mukaan on helpompaa saada lottovoitto kuin joutua karhun hyökkäyksen kohteeksi (Aamulehti 23.8.2019). Suurin osa ihmiselle aiheutuneista vahingoista on ollut metsästysonnettomuuksia.

Sudesta taas ei ole ollut vaaraa ihmiselle yli sataan vuoteen. Nykytiedon perusteella suden kannanhoidollinen metsästys lisää karjaan kohdistuvia susivahinkoja. Kun susilauma on vahingoittumaton ja sillä on tarpeeksi riistaa luonnossa, sillä ei ole tarvetta hyökätä kotieläinten kimppuun selviytyäkseen.

Elinvoimainen suurpetokanta on luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi hyvin tärkeää ja vaikuttaa myös positiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tasapainossa oleva ekosysteemi ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja päinvastoin: monimuotoinen luonto sitoo tehokkaammin hiiltä (Natural Resources Defence Council/How wolfes and other wildlife help us fight for the climate). Tietoon ja faktoihin perustuva työ Suomen luonnon ennallistamiseksi, luontokadon ehkäisemiseksi sekä suurpetokannan riittävä suojelu on tärkeää nyt, mutta myös tuleville sukupolville. Samalla ei-tappava luontomatkailu luo lisää työpaikkoja ja tuo luontomatkailijoita Suomeen.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry toivoo, että Maa- ja metsätalousministeriö turvaa Suomen suurpetojen kannat ja niiden kasvun tutkittuun tietoon perustuviin faktoihin pohjautuen. Suojelun avulla turvataan myös luontokuvauksen ja luontomatkailuyrittäjien tulevaisuutta.

Kunnioittaen,

Pirjo Lindfors, Puheenjohtaja, Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry
Jonna Wood,  Puheenjohtaja,  Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n Eettinen toimikunta