I LUKU
TARKOITUS JA TOIMINTA
Nimi, kotipaikka ja toimialue
1. Yhdistyksen nimi on Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry, ruotsiksi käännettynä Finlands Naturfotografer SLV rf. Yhdistyksen nimestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää nimitystä The Finnish Nature Photographers´ Association. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja sen toimialueena on koko maa.
Tarkoitus
2. Yhdistyksen tarkoituksena on:
– edistää ja kehittää suomalaista luonnonvalokuvausta, jotta se antaisi mahdollisimman oikean ja monipuolisen kuvan suomalaisesta luonnosta ja sen muutoksista sekä edistäisi ympäristönsuojelua
– toimia luonnonvalokuvaajien yhdyssiteenä sekä edistää ja kehittää heidän yhteenkuuluvuuttaan
– valvoa luonnonvalokuvaajien taloudellisia, oikeudellisia ja ammatillisia etuja.
Toiminnan laatu
3. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
– harjoittaa koulutus-, kokous- ja tiedotustoimintaa
– järjestää valokuvakilpailuja esityksiä ja näyttelyitä
– tekee esityksiä ja aloitteita ja antaa lausuntoja muille yhteisöille ja viranomaisille
– ylläpitää koti- ja ulkomaisia yhteyksiä ja voi liittyä jäseneksi sellaisiin koti- ja ulkomaisiin järjestöihin ja yhteisöihin, joilla on vastaavat tavoitteet ja toimintaperiaatteet
– edistää suomalaisten luonnonvalokuvaajien järjestäytymistä
– valvoo ja kehittää luonnonvalokuvaajien ammatillisia etuja
– voi jakaa apurahoja ja tunnustuspalkintoja alan piirissä ansioituneille
– voi harjoittaa alaan liittyvää kustannustoimintaa sekä luonnonvalokuvauksen julkisuutta edistävää kuvien ja julkaisujen välitys- ja myyntitoimintaa
– toimii muita samantapaisia keinoja käyttäen tarkoituksensa toteuttamiseksi
Toiminnan tukeminen
4. Toimintansa tukemiseksi yhdistys
– voi kerätä jäseniltään liittymis- ja jäsenmaksua
– voi järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä
– voi vastaanottaa apurahoja, lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia
– voi hankkia ja omistaa toimintansa kannalta tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta
Kieli
5. Yhdistyksen kielenä on suomi.
II LUKU
JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
Jäsenlajit
6. Yhdistyksen jäsenet ovat:
– varsinaisia jäseniä
– perhejäseniä
– nuorisojäseniä
– kunniajäseniä
– kannatusjäseniä
– jäsenyhdistyksiä
Varsinaiset jäsenet, perhejäsenet, nuorisojäsenet ja kunniajäsenet ovat luonnollisia henkilöitä. Kannatusjäsenenä voi olla luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. Jäsenyhdistys on rekisteriin merkitty yhdistys.
Varsinainen jäsen
7. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä luonnonvalokuvauksesta kiinnostuneen henkilön, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista. Varsinaisella jäsenellä on äänioikeus ja vaalikelpoisuus yhdistyksen kokouksessa, mikäli hänellä ei ole maksamattomia, erääntyneitä jäsenmaksuja yhdistykselle yli 30 päivän ajalta.
Perhejäsen
8. Yhdistyksen perhejäseneksi hallitus voi hyväksyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvan, luonnonvalokuvauksesta kiinnostuneen henkilön, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista. Perhejäsenellä on äänioikeus ja vaalikelpoisuus yhdistyksen kokouksessa, mikäli hänellä ei ole maksamattomia, erääntyneitä jäsenmaksuja yhdistykselle yli 30 päivän ajalta. Perhejäsen ei ole oikeutettu saamaan yhdistyksen julkaisemaa lehteä.
Nuorisojäsen
9. Yhdistyksen nuorisojäseneksi hallitus voi hyväksyä alle 18-vuotiaan, luonnonvalokuvauksesta kiinnostuneen henkilön, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista. Nuorisojäsen ei ole vaalikelpoinen eikä alle 15-vuotiaalla nuorisojäsenellä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa. 15 vuotta täyttäneellä nuorisojäsenellä on äänioikeus yhdistyksen kokouksessa, mikäli hänellä ei ole maksamattomia, erääntyneitä jäsenmaksuja yhdistykselle yli 30 päivän ajalta.
Kunniajäsen
10. Yhdistyksen kunniajäseneksi yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua varsinaisen jäsenen tai perhejäsenen, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut yhdistyksen tarkoitusperien toteutumiseksi. Kunniajäsen on yhdistyksen kokouksessa äänioikeutettu ja vaalikelpoinen. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua.
Kannatusjäsen
11. Kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä hakijan, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta yhdistyksen kokouksessa.
Jäsenyhdistys
12. Yhdistyksen jäsenyhdistykseksihallitus voi hyväksyä hakijayhdistyksen, joka on rekisteröitynyt ja haluaa edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista. Jäsenyhdistykselläon äänioikeus yhdistyksen kokouksessa, mikäli tällä ei ole maksamattomia, erääntyneitä jäsenmaksuja yhdistykselle yli 30 päivän ajalta.
Jäsenen eroaminen, erottaminen ja eronneeksi katsominen
13. Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla erostaan kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
– Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.
– Ennen erottamispäätöksen tekoa jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen.
– Jäsenellä on oikeus valittaa erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukselle 30 päivän kuluessa saatuaan siitä tiedon.
– Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka on jättänyt jäsenmaksuna maksamatta kahdelta perättäiseltä vuodelta.
Jäseniin kohdistuvat kurinpitotoimet
14. Hallitus voi antaa jäsenelle huomautuksen tai varoituksen.
Varoitus voidaan antaa jäsenelle, joka on toiminnallaan vahingoittanut yhdistystä. Jos varoituksen antamisen syynä on eettisten ohjeiden noudattamatta jättäminen, hallituksen tulee ennen päätöksen tekoa kuulla yhdistyksen eettistä toimikuntaa. Hallitus voi julkaista antamansa varoituksen yhdistyksen lehdessä, jäsenkirjeessä, jäsentiedotteessa ja/tai yhdistyksen internetsivuilla. Jos rikkomus on lievä, hallitus voi antaa jäsenelle huomautuksen. Jäsenelle on varattava tilaisuus antaa oma selvityksensä asiasta ennen varoituksen tai huomautuksen antamista.
Liittymis- ja jäsenmaksu
15. Liittyessään yhdistykseen varsinainen jäsen ja jäsenyhdistys maksavat syyskokouksen määräämän liittymismaksun. Liittymismaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Perhejäseneltä ja nuorisojäseneltä ei peritä liittymismaksua.
Varsinainen jäsen, perhejäsen, nuorisojäsen, jäsenyhdistys ja kannatusjäsen maksavat yhdistykselle vuosittain syyskokouksen määräämän jäsenmaksun. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Hallitus voi myöntää liittymisvuoden jäsenmaksusta alennusta kesken vuotta liittyneelle varsinaiselle jäsenelle, perhejäsenelle, nuorisojäsenelle, jäsenyhdistykselle ja kannatusjäsenelle. Alennettu jäsenmaksu ei voi olla suurempi kuin häntä ennen samana vuonna liittyneen jäsenen jäsenmaksu. Jäsenyysaikaan suhteutettuna maksu ei voi olla pienempi kuin koko vuoden jäsenenä olleella varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä, nuorisojäsenellä tai kannatusjäsenellä.
Jäsenmaksun perimisestä huolehtii hallitus.
III LUKU
YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO
Yhdistyksen toimielimet
16. Yhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous ja hallitus.
Päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous, joka voi olla sääntömääräinen tai ylimääräinen kokous.
Toimeenpanovaltaa käyttää hallitus.
Käytännön tehtävien hoitoa varten yhdistyksellä voi olla palkattuja toimihenkilöitä.
Sääntömääräiset yhdistyksen kokoukset
17. Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous.
Kevätkokous pidetään vuosittain helmi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa.
Kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.
4. Todetaan osanottajat ja hyväksytään mahdolliset valtakirjat.
5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
6. Käsitellään hallituksen antama ja esittelemä edellisen vuoden toimintakertomus.
7. Käsitellään hallituksen antama ja esittelemä edellisen vuoden tilikertomus sekä tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.
8. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
9. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä.
10. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet.
11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
12. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi vähintään 3/4 määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen kuitenkin huomioon yhdistyslain 24. pykälän määräykset.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.
4. Todetaan osanottajat ja hyväksytään mahdolliset valtakirjat.
5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
6. Käsitellään hallituksen esittelemä toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle.
7. Päätetään ulkomailla asuvilta jäseniltä korkeampien postituskustannusten vuoksi perittävästä mahdollisesta palvelumaksusta.
8. Käsitellään hallituksen esittelemä talousarvio seuraavalle vuodelle.
9. Päätetään seuraavana vuonna liittyviltä varsinaisilta jäseniltä, perhejäseniltä nuorisojäseniltä ja jäsenyhdistyksiltä perittävän liittymismaksun suuruus.
10. Päätetään varsinaisten jäsenten, perhejäsenten, nuorisojäsenten, jäsenyhdistysten ja kannatusjäsenten jäsenmaksu seuraavalle vuodelle.
11. Valitaan hallituksen puheenjohtaja.
12. Päätetään kuinka monta jäsentä hallitukseen valitaan erovuoroisten tilalle näiden sääntöjen 24 pykälän mukaisesti.
13. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.
14. Valitaan hallituksen varajäsen.
15. Valitaan tilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi valitaan luonnollinen henkilö, hänelle on valittava myös varamies.
16. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet.
17. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
18. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi vähintään 3/4 määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen kuitenkin huomioon yhdistyslain 24. pykälän määräykset.
Ylimääräinen yhdistyksen kokous
18. Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous on niin päättänyt tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.
Kokous on myös pidettävä, jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä 60 päivän kuluessa tällaisen vaatimuksen esittämisestä.
Ylimääräisen kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus.
Ylimääräisessä kokouksessa ei voida tehdä päätöstä muista kuin hallituksen kokouskutsussa esittämistä päätösasioista.
Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa
19. Yhdistyksen kokouksessa äänioikeus on jäsenmaksunsa maksaneilla varsinaisilla jäsenillä, perhejäsenillä, 15 vuotta täyttäneillä nuorisojäsenillä, jäsenyhdistyksillä sekä kunniajäsenillä.
Jokaisella on yksi ääni.
Asiaäänestyksissä äänioikeutettu jäsen voi edustaa korkeintaan kahta muuta äänioikeutettua jäsentä valtakirjalla. Valtakirjassa tulee olla muun muassa valtuutetun ja valtuuttajan nimi, sekä kahden henkilön oikeaksi todistama valtuuttajan omakätinen allekirjoitus. Henkilövaalissa valtakirjaa ei voida käyttää, vaan siinä äänestävät vain paikalla olevat äänivaltaiset jäsenet.
Kokouskutsu
20. Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle viimeistään 14 päivää ennen kokousta joko julkaisemalla kokouskutsu jäsenlehdessä, toimittamalla se jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai postittamalla kokouskutsu kirjeitse varsinaisille jäsenille, nuorisojäsenille, jäsenyhdistyksille ja kunniajäsenille.
Kokouskutsu toimitetaan samalla tavalla ja samanaikaisesti tiedoksi myös kannatusjäsenille.
Kokouskutsun mukana toimitetaan esityslista.
Aloitteet
21. Varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä, nuorisojäsenellä, jäsenyhdistyksellä ja kunniajäsenellä on oikeus tehdä aloitteita yhdistyksen sääntömääräiselle kokoukselle.
Kevätkokousta varten aloite on tehtävä tammikuun ensimmäiseen päivään mennessä ja syyskokousta varten elokuun ensimmäiseen päivään mennessä.
Aloite toimitetaan hallitukselle, jonka on tuotava asia omalla lausunnollaan varustettuna sääntömääräisen kokouksen ratkaistavaksi.
Kokouksen menettelytavat
22. Kokouksessa päätökseksi tulee asiaäänestyksessä se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä lukuun ottamatta näiden sääntöjen pykälissä 30 ja 31 mainittuja asioita.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan vaalissa käytetään kaksivaiheista vaalijärjestystä, jos ehdokkaita on enemmän kuin kaksi. Tällöin ensimmäisessä äänestyksessä ovat mukana kaikki ehdokkaat. Toisessa äänestyksessä vastakkain ovat kaksi ensimmäisessä äänestyksessä eniten ääniä saanutta ehdokasta ja heistä voittanut tulee valituksi yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi.
Äänten mennessä tasan ratkaisee asiaäänestyksessä kokouksen puheenjohtajan kanta, henkilövaalissa arpa.
Asiaäänestyksessä käytetään äänestystapana kättennostoäänestystä. Jos kuitenkin vähintään kolme äänivaltaista jäsentä vaatii suljettua lippuäänestystä, sellainen on toimitettava. Henkilövaalissa käytetään aina suljettua lippuäänestystä, jos ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja.
Hallituksen kokoonpano ja toimikausi
23. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksen valitsema puheenjohtaja sekä 5-10 muuta varsinaista jäsentä sekä varajäsen.
24. Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi.
Hallituksen muiden jäsenten toimikausi on kaksi vuotta ja heistä aina puolet tai lähinnä puolet on erovuorossa kussakin syyskokouksessa.
Hallituksen varajäsenen toimikausi on yksi vuosi.
Hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenen toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Hallituksen työskentely
25. Hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja kutsuu hallituksen kokouksen koolle. Hallitus on myös kutsuttava koolle, jos vähintään kolme sen jäsentä sitä vaatii hallituksen puheenjohtajalta erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja mukaan luettuna yli puolet sen hallituksen jäsenistä.
Hallituksen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt hänen tilalleen astuu varajäsen.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Asiaäänestyksissä äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta ja henkilövaalissa arpa.
Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään läsnä olleiden nimet sekä tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.
Hallituksen tehtävät
26. Hallituksen tehtävänä on muun muassa:
1. Johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen sekä yhdistyksen kokouksen tekemien päätösten mukaisesti.
2. Valita heti toimikautensa alettua keskuudestaan varapuheenjohtaja sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteeri, taloudenhoitaja ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
3. Valita heti toimikautensa alettua yhdistykselle eettinen toimikunta.
4. Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset sekä valmistella niissä käsiteltävät asiat.
5. Hoitaa yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistumisesta.
6. Ottaa ja erottaa jäsenet näiden sääntöjen 6-12 pykälien mukaisesti sekä pitää jäsenistä luetteloa.
7. Päättää kalenterivuoden aikana liittyneiden varsinaisten-, perhe- ja nuorisojäsenten jäsenmaksusta näiden sääntöjen 14 §:n mukaisesti.
8. Huolehtia tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta vuosittain.
9. Ottaa ja erottaa yhdistyksen palkatut toimihenkilöt sekä päättää heidän työsuhteensa ehdoista ja tehtävistään.
10. Asettaa keskuudestaan tai ulkopuolelta valittujen henkilöiden muodostamia työryhmiä ja toimikuntia sekä antaa niille tehtävät.
11. Edustaa yhdistystä sekä kantaa ja vastata sen puolesta.
12. Valvoa näiden sääntöjen ja lakien noudattamista yhdistyksen toiminnassa
LUKU IV YLEISTÄ
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
27. Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kumpikin yksin tai kaksi hallituksen tähän tehtävään määräämää hallituksen jäsentä yhdessä.
Hallitus voi myös määrätä yhdistyksen jonkun toimihenkilön kirjoittamaan yksin yhdistyksen nimen.
Eettinen toimikunta
28. Yhdistyksellä on eettinen toimikunta, johon kuuluu hallituksen nimittämät puheenjohtaja ja kaksi varsinaista jäsentä. Toimikunnan tehtävänä on muun muassa:
– seurata luonnonvalokuvauksen eläimille, kasveille ja ympäristölle aiheuttamia haittoja
– laatia hallitukselle ehdotuksia luonnonvalokuvaajan eettisiksi periaatteiksi ja voimassaolevien eettisten periaatteiden kehittämiseksi
– lausua hallitukselle näkemyksensä luonnonvalokuvauksen etiikkaa koskeviin kysymyksiin
Tilintarkastaja
29. Yhdistyksen tilit ja hallinnon tarkastaa syyskokouksen valitsema tilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi on kalenterivuosi.
Tilikausi ja tilintarkastus
30. Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätöksen tulee olla valmiina helmikuun loppuun mennessä.
Yhdistyksen tilejä ja hallintoa tarkastamaan valittujen tilintarkastajien tulee toimittaa tilintarkastuskertomus viimeistään kolmen viikon kuluttua saatuaan tiedon tilinpäätöksen valmistumisesta. Kertomus toimitetaan hallitukselle ja se osoitetaan yhdistyksen kevätkokoukselle.
Sääntöjen muuttaminen
31. Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia yhdistyksen kokouksessa, jos asia on mainittu kokouskutsussa ja muutosta kannattaa vähintään ¾ yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautuminen
32. Yhdistys voidaan purkaa yhdistyksen kokouksen tekemällä päätöksellä, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa ja purkamista kannattaa vähintään ¾ yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi käytetään sen varat johonkin yhdistyksen tarkoituksen toteutumista edistävään tarkoitukseen yhdistyksen viimeisen kokouksen päättämällä tavalla.
Jäsenoikeuksien säilyminen
33. Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.